Blogi

Lohkoketjuteknologian toimintaperiaate

Euromoney-sivuston mukaan lohkoketjuteknologia on eräänlaista digitaalista datakirjastoa ylläpitävä teknologian muoto. Tieto jakautuu peräkkäisiin lohkoihin, ja tietoa lisätään jatkuvasti uusiin lohkoihin kronologisessa järjestyksessä. Talletettua dataa ei voida muuttaa enää lisäämisen jälkeen, vaan uusi tieto tuodaan ketjuun aina uutena datalohkona. Tämän ansiosta kaikista lisäyksistä ketjuun jää aina selvä jälki, niin sanottu digitaalinen sormenjälki. Digitaalinen sormenjälki helpottaa dataketjun tarkastelua ja muutosten havaitsemista, sillä muutokset löytyvät aina erillisistä lohkoista. Ketjun dataa voidaan jälleen muuttaa luomalla uutta tietoa uuteen lohkoon edellisten lohkojen tuoman tiedon jatkona.

Lohkoketjut pitävät sisällään ohjelmia, joita kutsutaan nimellä Smart Contracts, eli Älykkäät sopimukset. Näitä ohjelmia voidaan kuvata eräänlaisiksi lohkoketjuja määritteleviksi käskyiksi, jotka seuraavat lohkoille asetettuja vaatimuksia. Kun tietty lohkon vaatimus täyttyy, seuraa siitä aina jokin ennalta määrätty toiminto. Koodi on voitu ohjelmoida esimerkiksi siten, että tietyn datamäärän kertyessä ohjelma lähettää tästä automaattisen raportin valitulle vastaanottajalle. Älykkäiden sopimusten tarkoituksena on automatisoida lohkoketjuihin liittyviä prosesseja ja työtä, joka luo prosesseille turvaa ja luotettavuutta. Älykkäät sopimukset ovat voimassa jokaisessa ketjun lohkossa.

Eräs tunnettu lohkoketjuteknologiaa käyttävä sovellus on kryptovaluutta Bitcoin. Ketjuun on ohjelmoitu tieto, jonka mukaan Bitcoineja on olemassa korkeintaan 21 miljoonaa. Lohkoketjuun kirjautuu tieto, kun joku myy Bitcoineja toiselle.

 

Yhdysvalloissa tekeillä vakuutusprosesseja automatisoiva lohkoketjuteknologiaprojekti

Lohkoketjuteknologian kehittämisestä vakuutusratkaisuissa ovat vastanneet aloillaan maailman suurimpiin lukeutuvat teknologiayhtiö IBM ja vakuutusyhtiö AIG. Yhtiöt osallistuvat yhdessä AAIS:n (American Association of Insurance Services) ja Linuxin kanssa OpenIDL-projektin toteuttamiseen. Projektin tavoitteena on luoda Yhdysvaltoihin oma vakuutusasioista vastaava lohkoketjuverkkonsa. Verkon avulla pyritään luomaan selkeämpiä ja avoimempia työkaluja vakuutusasioiden hoitoon niin kuluttajien, yritysten, vakuutusyhtiöiden kuin viranomaistenkin hyödyksi. Projektin asialistalla on muun muassa luoda ja jakaa yhdenmukaisempia vakuutuskirjoja, vahinkolomakkeita, vahinkotilastoja, maksutietoja ja vakuutusten ehtoja aiempaa turvallisemmin lohkoketjuteknologiaa hyödyntäen.

Vaikka projektin yksi päätavoitteista on luoda yhdenmukaisuutta, ei projekti pyri kuitenkaan muokkaamaan eri vakuutusyhtiöiden vakuutusehtoja ja muita vakuutuksiin liittyviä piirteitä keskenään identtisiksi. Yhdenmukaisuutta pyritään luomaan ainoastaan eri vakuutusyhtiöiden käyttämiin asiakirjapohjiin. Yhdenmukaisuus asiakirjapohjissa selkeyttäisi ja nopeuttaisi vakuutusprosessien hoitamista, sekä varmistaisi lohkoketjuteknologian automatisoinnin täyden potentiaalin hyödyntämisen. Arvion mukaan yhdenmukaisilla asiakirjapohjilla voitaisiin automatisoida ainakin vakuuttamis-, korvaus- ja vahinkoprosesseja.

 

Lohkoketjuteknologia avaa näkymän vakuutusalan tulevaisuuteen

Lohkoketjuteknologia on vakuutusalalla käänteentekevä ratkaisu sekä tiedonkulun sujuvoittamisessa että sen luotettavuudessa. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa suurten datamäärien tallentamisen erittäin nopeasti ja turvallisesti, jonka lisäksi suuri osa vakuutusprosesseista voidaan automatisoida älykkäiden sopimusten avulla. Tämänhetkisen kehitysprosessin perusteella lohkoketjuteknologialla pystytään tulevaisuudessa automatisoimaan ainakin korvausprosesseja, korvausmaksuja sekä vahinkotietojen tallennusta ja turvaamista. Lisäksi se toisi turvaa vakuutusasioissa tarvittavien henkilötietojen käsittelyyn, sillä prosessista putoaisi pois lukuisia välikäsiä, joiden kautta tieto nykyisten käytäntöjen vuoksi kulkee.

Lohkoketjujen mahdollistama teknologiaharppaus pienentäisi huomattavasti vakuutusalan toimijoiden työmäärää samalla vakauttaen vakuutusprossien kulkua. Vakuutustenottajille tämä on ilouutinen, sillä nämä seikat vaikuttavat myös vakuutusmaksujen suuruuteen pienentäen vakuutusmenoja. Vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan jää tilanteessa tappiolle, vaan vakuutusyhtiöiden kannattavuus nousee prosessien automatisoituessa. Jaetut vahinko- ja korvaustiedot toisivat myös uudenlaisia näkemyksiä riskien maailmaan. Tällä hetkellä kaikilla vakuutusyhtiöillä ei ole kykyä vastata kaikkiin pyydettyihin vakuutustarpeisiin (esimerkiksi kiinteistöjen vakuuttamisessa) puutteellisen tietokannan takia. Yhteinen jaettu tietokanta toisi vakuutusyhtiöille mahdollisuuden laajentaa tarjontaansa niillekin osa-alueille, joilla vakuutuspalveluita ei ole voitu aiemmin tarjota.

Älykkäiden sopimusten ansiosta lohkoketjuteknologia avaisi oven myös entistä tarkempaan ja tehostuneempaan vakuutusmaksun laskentaan. Vakuutusmaksu koostuu pelkistettynä neljästä osasta: Riskimaksusta, riskilisästä, hoitokulukuormituksesta ja voittomarginaalista. Jaettujen tietojen ansiosta vakuutuslajikohtaiset riskimaksujen ja riskilisien suuruudet olisi helppo määrittää älykkäiden sopimusten avulla valtakunnallisesti. Vakuutusyhtiöiden vastuulle jäisi enää arvioida alueelliset vaikutukset riskeihin ja määrittää omat hinnastonsa hoitokulukuormitusten ja voittomarginaalin osalta. Keskinäisten vakuutusyhtiöiden osalta myös voittojen ja palautusten automatisaation mahdollisuudet olisivat kauaskantoiset.

Lohkoketjuteknologia hyödyttäisi myös viranomaistahoja. Vakuutusprosessien automatisoiminen tekisi toiminnan valvonnasta helpompaa ja tehokkaampaa, säästäen näin paljon viranomaistahojen aikaa ja varoja. Jaetut tiedot toisivat myös viranomaisten tietoon asioita, joita voidaan hyödyntää erilaisissa riskienhallintaprosesseissa parantaen näin riskienhallintaan liittyviä virallisia ohjeistuksia. Mikäli integraatiota vietäisiin vielä pidemmälle, voitaisiin järjestelmään liittää mukaan myös terveys- ja vahinkotarkastuslaitoksia. Tämä säästäisi vakuutusyhtiöiden, viranomaisten ja yritysten korvausselvitysten viemää aikaa.

Mitä lohkoketjuteknologian käyttöönotto vaatii ja kuka siitä Suomessa vastaisi? Mikäli lohkoketjuteknologiaa päätettäisiin alkaa hyödyntää laajemmin myös Suomessa, vaatisi tämä tarkkaa suunnittelua ja vastuuhenkilöiden valitsemista. Jonkun tulisi perustaa Suomelle oma lohkoketjuverkkonsa, josta vastaisi luotettavaksi todettu viranomaistaho. Toteutus ei vaatisi ennenkuulumattoman tehokasta supertietokonetta, vaan jo muutama perustehoinen serveri riittäisi takaamaan turvallisen ja luotettavan tiedonkulun. Milloin muutos tapahtuu? Entä kuka tehtävää lähtee johtamaan? Aivan kaikkiin kysymyksiin meille ei ole vielä vastauksia, mutta jääkäämme innolla seuraamaan, mihin tulevaisuus meidät viekään.

 

Tulevaisuuteen kanssasi suunnaten

Brokerlink Oy